No niin. Minä en ole lukenut niitä kirjoja. Ensimmäisen leffan katsoin sivistääkseni itseäni aiheesta, josta kaikilla tuntui olevan mielipide. Ja sitten ne pitikin katsoa kaikki, koska koko juttu osoittautui yllättävän kiinnostavaksi ja hupaisaksi. Spoilailen tässä, joten älkää lukeko jos ette halua tietää.
Koko tämä pakko mennä naimisiin ennen seksiä -juttu tuntui edelleen kohtuullisen siedettävältä siinä suhteessa, että Bellan Edwardiin kohdistama vonkaaminen teki siitä edelleen jotenkin kiinnostavaa. Toki tämä on taas sellainen asetelma jossa on selvää, että toisin päin sitä helposti pitäisi vain vääränä ja ärsyttävänä. En tiedä, voisiko ajatusta naisen seksuaalisesta aktiivisuudesta (joka kuitenkin esitetään tässä ihan hyvässä valossa, ilman syyllistämistä) esittää ja representaation avulla edistää samalla voimalla, jos siitä suostuttelusta tekisi enemmän reilua, eikä suoranaista painostusta, jota se Twilightissa todellisuudessa on. Lähtisikö siitä terä? Ehkä ei, mutta tarinallisesti se ei ehkä olisi yhtä viehättävää.
Tuntuu kyllä, että Twilightilla on sama ongelma kuin monilla yaoi-mangoilla, ehkä ficeillä ja roolipeleillä: mistä voi enää kehittää niin paljon kiinnostavaa draamaa ja jännitettä sen jälkeen, kun hahmot on saatu harrastamaan seksiä. Twilightissa se ei kyllä onnistunut ennen sitäkään sataprosenttisesti, vaan koko ajan tarvitaan kolmas pyörä, joka sivumennen sanoen on kyllä itsessään paljon kuumempi kuin seksiin pääsevä pariskunta itsessään. 
Yksi juttu mitä ei myöskään voi ohittaa, on raskauden naurettava yllättävyys elokuvassa. Joo, ehkä jossain on kerrottu, että vampyyri ja ihminen eivät voi lisääntyä, mutta kun leffassa ei kerrota, voi katsojaa vain naurattaa, kun hahmot ovat ihan shokissa, kun ilman ehkäisyä harrastetusta seksistä saattaa olla jotain seurauksia. Ehkä seksikasvatusta vaille jääneet jenkit eivät koe vastaavia samastumisongelmia, ken tietää.
No, jottei tämä jäisi ihan pääparin dissaamiseksi, niin yksi hyvä ja tunnistettava juttu oli Bellan uudelleenorientoituminen omaan kehoon ensimmäisen kerran jälkeen. Jotain erikoista siinä nimittäin tapahtuu, ja itseään pitää katsoa hieman eri tavalla kuin ennen. Elokuva on kyllä hyvä media sen kuvaamiselle, koska sanoiksi sitä ei kovin helposti ehkä voi pukea.
Joka tapauksessa, pelkään pahoin, että viimeisessä osassa ei enää ole paljoa jännättävää, kun seksi on jo korkattu ja Jacob varmaan siveellistettiin imprinttaamalla hänet vauvaan. Toistaiseksi olen onnistunut olemaan spoilaantumatta lopusta, joten saa nähdä, veikkaanko oikein.