Taantumus taantuu

HS: Kädestä pitäminen on Tennesseessä portti seksiin

“Osavaltion seksiopetus ohjaa täydelliseen seksistä pidättäytymiseen. Opettajat eivät saa siis edes mainita koko kädestä pitämistä seksiopetuksen aikana. Jos tällaisia lipsahduksia tapahtuu, opettajaa odottaa syyte.

Vastajulkaistun tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain teiniraskausluvut ovat korkeimmat niissä osavaltioissa, jossa seksiopetuksessa kerrotaan ainoastaan seksistä pidättäytymisestä.”

Huvittaisi, jos ei surettaisi enemmän. Ärsyttävää kylläkin, kun viitataan tutkimuksiin ilman linkkejä tai tekijöiden nimiä.

Lyhyesti sekalaista

Kerrottakoon täälläkin, että pääsin tuossa Tamyn edustajistoon. Huomasin vaan taas, että muiden puolueiden ihmisten kanssa oleilu antaa kaikenlaista huomioitavaa. Oikeistopuolueiden miehillä tuntuu olevan keskimääräistä vaikeampaa pitää silmiä ylhäällä.

Toisena asiana olen mietiskellyt viime aikoina sitä, kuinka vaikeaa on ennakoida sitä, millaisten ihmisten kanssa ja millaisissa suhteissa seksi on hyvää. Ehkä nuorempana vielä helpommin kävi niin, että kun keksi että joku erikoisempi suhdetausta (poly, friends with benefits) onkin seksin kannalta omasta mielestään ihan hyväksyttävä, saattoi jatkaa ajatusta niin, että sellaiset ratkaisut olisivat jopa toivottavia tai itselle nautinnollisia. Hassua, että pitää olla sellainen tarve ohjailla itseään.

Kolmanneksi ihmettelen, miten niin monet pojat pärjäävät ilman tyttöjen kunnollisia käyttöohjeita. Hauskaa sinänsä, että koulujen uudessa seksikasvatuspaketissa on nykyään fleshlight mukana, ehkä jotkut onnekkaat pääsevät oppimaan sen avulla jotakin.

Neljänneksi, vaikka onkin miellyttää oppia tuntemaan itseään ja omia seksuaalisia preferenssejään, kaipaan ehkä hieman sitä aikaa, kun seksi oli vielä enimmäkseen mysteeri ja mielikuvituksen tuotetta. Oli ihanaa ajatella siitä kaikenlaista kaunista ja eeppistä.

Taitaa olla taas jonkinlaisen mielikuvatyöskentelyn paikka.

Sexident

Tässä pari hyvää ehkäisyä suosittelevaa sarjista.

Toiveita Vihreille

(Puhe esitetty Vihreiden puoluekokouksen poliittisessa keskustelussa 11.6.2011.)

Hyvä puoluekokousväki,

haluan kiinnittää huomionne nuorten seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin.

Vuosittain todetaan 13 000 uutta klamydiatapausta, suurin osa alle 25-vuotiailla. Koululaisterveystutkimuksen mukaan viidennes yhdyntää harrastaneista peruskoululaisista ei käyttänyt viimeisimmällä kerrallaan kondomia. Suuri ongelma on myös seksuaalikasvatuksen vähäisyys ja heteronormatiivisuus.

Ensimmäistä ongelmaa voisi lähteä ratkomaan Väestöliiton viitoittamalla ajatuksella. Liiton mukaan julkisen vallan tulisi tarjota kaikille alle 20-vuotiaille ilmaiset kondomit. Jakelun voisi järjestää kouluissa.

Toiseksi opettajille tulisi tarjota täydennyskoulutusta, jotta he osaisivat antaa myös seksuaalivähemmistöille relevanttia seksi- ja ehkäisytietoa. Lisäksi seksuaalikasvatusta on lisättävä, etenkin ammattikouluissa, joissa sitä ei nyt juurikaan tarjota.

Toivon, että eduskuntaryhmä ja kunnanvaltuutetut ympäri Suomesa ottavat nämä ideat pohdittavakseen ja toteutettavakseen. Katson, että niiden kautta olisi mahdollista tehdä edistyksellista seksipolitiikkaa, joka parantaisi nuorten seksuaaliterveyden tilaa ja edistäisi tähän tärkeään elämänalueeseen liittyvää tasa-arvoa ja onnellisuutta.

Seksistä politiikkaa

Tässä taas kirjoitus politiikkablogin (www.hannahakko.fi/blogi) puolelta:

Viime aikoina on taas jaksettu kohista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tiettyjen kristillisten tahojen organisoima homovastainen Älä alistu! -kampanja on aiheuttanut uuden eroaallon kirkosta, ja kampanjaa on puolustanut lähinnä Päivi Räsänen muutamine kumppaneineen. Nyt myös kampanjan lopettamista harkitaan. Toinen kohun aihe on Piraattipuolueen Panun Horsmalahden ehdotus bordellien laillistamisesta maahanmuuttajien seksityön helpottamiseksi. Horsmalahden mukaan seksityö sopii hyvin vähän koulutetuille ja kieltä heikosti osaaville naisille. Ilmilausuttuna tarkoituksena oli puhua työllisyyspolitiikasta, mutta keskustelussa tartuttiin seksiin tai kirjoittajan oletettuun seksin puutteeseen.

Jotkut kansanedustajaehdokkaat ovat olleet keskustelusta häiriintyneitä, ja valitelleet sitä, etteivät halua puhua ihmisten “sänkykammareiden asioista”, tai muuten vain ilmaisseet, että seksipolitiikka ei ole arvokas keskustelun aihe vaikkapa perinteisiin talousteemoihin verrattuna.

Minä osallistuin eilen Eurooppanuorten EU-aiheita käsittelevään paneeliin, ja koin aiheesta keskustelemisen melko haastavana. Aihepiiri ei kuulu parhaan asiantuntemukseni alueelle, jolloin asiasta puhuminen tuntuu lievästi kiusaannuttavalta ja teennäiseltä. Voin kuvitella, että vastaavasti seksipolitiikka on monille muille politiikan parissa touhuaville hieman vieras ja haastava laji. Siksi siitä joutuu vain kohisemaan tai toivomaan, että aiheesta ei oikeastaan tarvitsisi lainkaan puhuakaan.

Vihreissä ajatellaan, että politiikan perimmäisen tavoitteen pitäisi olla onnellisuus, ja minä olen samaa mieltä. Onnellisuus syntyy monista osatekijöistä, joista yksi on perhe- ja etenkin parisuhde. Parisuhteen onnellisuuteen taas tyydyttävä seksielämä vaikuttaa huomattavasti. Siteeraan aihetta tutkinutta Osmo Kontulaa (2008):

Sekä omilla että kumppanin haluttomuusongelmilla oli hyvin vahva yhteys siihen, millaiseksi oma parisuhde oli koettu. — Hyvin onnelisena parisudettaan pitävien osuus oli miehillä huomattavasti pienempi silloin, jos kumppanilla oli toistuvia haluttomuusongelmia (17%) verrattuna siihen, jos niitä ei ollut esiintynyt (47%). Naisilla vastaavat luvut olivat 24% ja 40%.

Seksipolitiikka on mielestäni pikkujutun sijaan yksi keskeinen aihepiiri, johon pitäisi panostaa, kun halutaan edistää ihmisten onnellisuutta. Sitä voi lähestyä helpoimmin kasvatuksen ja terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta. Minusta ei olisi liiallista sänkykamareihin tunkeutumista, jos vaikkapa kouluissa annettava seksikasvatus korjattaisiin edistämään eri sukupuolten ja seksuaalisuuksien tietämystä nautinnon mahdollisuuksista (nykyinen yhdynnän korostaminen kun palvelee painotetusti, joskin lyhytnäköisesti, miehiä). Tai kuten Anna Kontula jonkun paneelin yhteydessä totesi, huomattavia kansanterveydellisiä hyötyjä voitaisiin saada silläkin, jos valistettaisiin enemmän keski-ikäisiä miehiä, joista osa tuo seksiturismia harrastettuaan taudit kotiinsa.

Kaikki seksuaalisuuteen liittyvä politiikka ei lopulta edes liity seksiin, vaikka niin yritetään jostain syystä väittää. Esimerkiksi sateenkaari-ihmisten avioliitto-oikeus saatetaan sivuuttaa politiikkaan kuulumattomana seksiasiana, vaikka todellisuudessa kyse on pikemminkin saman sukupuolen edustajien pariskuntien toiveesta saada heteroparien oikeuksia vastaavia juridisia ja taloudellisia oikeuksia. Mitä tekemistä sillä on lopulta itse seksin kanssa? Itse asiassa juuri nykyinen laki on se, jossa seksuaalisuuteen tarkalleen ottaen puututaan; sukupuolineutraalissa avioliittolaissa seksuaalisuus sivuutetaan.

Tältä pohjalta siis toivoisin, lähinnä muilta ehdokkailta, että seksipolitiikasta saisi jatkossa keskustella ilman väheksyntää. Minulla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, jos jotkut haluavat vääntää kättä vain talouspolitiikasta, mutta toivoisin vastaavaa työrauhaa, kun jotkut meistä haluavat tehdä myös seksistä ja seksuaalisuudesta asiallista politiikkaa.

Hyvää naistenpäivää!

Naistenpäivä on minusta yksi vuoden ihanimpia päiviä. Saatan toki olla puolueellinen, sillä päivä sattuu olemaan myös oma syntymäpäiväni. Siitäkin huolimatta tuntuu kuitenkin mukavalta, kun naisille annetaan erityiskiitosta heidän panoksestaan tähän yhteiskuntaan. Moni asia ei hoituisi ilman tätä sukupuolen osaa, kaikkine erilaisine yksilöineen.

Itse käytän tämän päivän opiskeluun, kunnianhimoisen ilmastopolitikan puolesta kampanjointiin lumiukkotempauksessa, naisasian levittämiseen  Tampereen seudun vihreiden naisten kanssa sekä opiskelu- ja työpoliittiseen keskusteluun Akavan vaalipaneelissa. Josko illalla ehtisi sitten hieman hengähtää.

Tämän päivän kunniaksi linkitän vähän aikaa sitten julkaistun puheeni YTTT:n poliittisten palopuheiden sarjassa. Puheessa kannatan liberaalia seksipolitiikkaa, jossa ihmisille annetaan tilaa toteuttaa itse itseään.

Viikon puhe 11 from YTTT on Vimeo.

Uutta teeveessä

AdultTV alkoi eilen näyttää ilmaista pornoa kanavalla 99. Pornoa tulee nyt to-su iltaisin klo 00-0020 kolmen kuukauden ajan, kunnes palvelu muuttuu taas maksulliseksi. Minä olin odottanut ihan innoissani tätä tapahtumaa, mutta ainakin eilinen elokuva, Mystery Island oli kyllä pettymys.

Minä olen jotenkin ajatellut, että olisi ihan hauska katsoa juonellisia videoita, vaikka netissä niin pitkiin ei yleensä jaksa vaivaantua. Eilen tuli sellainen olo, että enpä ole jäänyt mistään paitsi. Kun näyttelyn ja käsikirjoituksen taso on niin huono, niin mieluummin ne juonikohdat jättäisi kokonaan pois.

Pornossa kyllä huomaa myös, että tieto todella lisää tuskaa. Ällöttävää katsoa anaaliseksiä ilman, että lubea näkyy missään purkkina tai edes kosteutena. Ass-to-mouthia harrastettiin myös surutta. Muutenkin anaaliyhdynnät näyttivät aika uhkaavasti siltä, että naisparoilla on aika suuret mahdollisuudet kärsiä jonkin aikaa seksin jälkeen pidätysongelmista. Ei kovin eroottinen ajatus.

Lisäksi elokuvassa seksi oli epäuskottavaa poseeraamista, ja kaikki nopeat liikkeet näyttivät vähintäänkin maanisilta, kun tekijöillä ei tainnut olla kunnollisia kameroita käytössä. Kameraan katsominen ei myöskään tee kovin uskottavaa vaikutelmaa.

Minä kun naiivina kuvittelin, että telkkariin laitettaisiin vähän laadukkaampia pätkiä. No, annan kuitenkin kanavalle vielä mahdollisuuden ja katson jatkossakin, mitä sieltä tulee. Taidan olla kuitenkin sen verran nirso pornon suhteen, että ehkä nettiporno on sittenkin parempi vaihtoehto.

Toinen tv-uutuus olikin sitten Ylen kymmenen minuutin asiapätkät: Jakobin petivinkit, ykkosellä tiistaisin klo 22:55. Sarjassa tanskalainen suosittu seksitietäjä valistaa meitä. Ensimmäisen jakson aiheena oli orgasmi. Tämällä tyypillä on tiedossa aika masentava naisten orgasmitilasto; hän väitti, että jopa kolmasosa ei saa miehen kanssa (oletettavasti siis yhdynnässä) orgasmia. Olisi ollut kiva kuulla siitä tutkimusdatasta enemmänkin, kun nämä luvut vaihtelevat aika paljon. Ylipäätään näissä tietoiskuissa olisi hyvä erottaa se, kuinka moni on joskus saanut yhdynnästä orgasmin ja se, kuinka moni yleensä saa, tai saako kuitenkin jotenkin muuten kuin yhdynnässä silloin, kun seksiä harrastetaan.

Valistaja kertoi myös erillaisista orgasmeista, joista yksi oli hänen mukaansa virtsatieorgasmi(!). Minulla ei ole nyt tilastoja tähän hätään, mutta olen aika valmis väittämään, että moninkertainen määrä naisia saa elämänsä aikana virtsatiestään seksin aikana tai jälkeen pikemminkin kärsimystä kuin orgasmeja virtsatieinfektion, kotoisasti virtsiksen, takia, kun eri paikoista vahingossa siirtyy seksin aikana bakteereja sinne. Henkilökohtaisesti ajatus siitä, että aluetta vielä erikseen kosketeltaisiin, kuulostaa lähinnä ihan sairaan pelottavalta. Ainakin haluaisin nähdä aika paljon lisätietoa ja tutkimusta aiheesta, ennen kuin lähtisin asiasta innostumaan.

Vaikka orgasmien moninaisuus on kivaa ja jännää, niin toivoisin näiltä tiedonjakajilta vähän kriittisyyttä ja suhteellisuudentajua selostuksiinsa. Jos joku on joskus kokenut jonkin erikoisen orgasmin, se ei välttämättä ole vielä millään tavalla relevantti tai mahdollinen muille, ja se harvinaisuus olisi minusta ihan kohtuullista tuoda myös esille.

Valivali, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen, että Yle on ottanut pienen seksiohjelman ohjelmistoonsa. Odotan mielenkiinnolla seuraavia aiheita.

Pepusta pisteisiin

Olen opiskellut viime aikoina vähän netin ohjemateriaalia anaaliseksistä. No, nettivinkit ovat monesti kyseenalaisia, mutta yhdestä asiasta en malta olla avautumatta. Joillakin sivuilla nimittäin esitettiin, että anaaliseksi voi olla naiselle kivaa sillä perusteella, että se stimuloi g-pistettä.

Mistä tästä aloittaisi? Ensinnäkään ei ole mitenkään kiistatonta, että koko pistettä olisi olemassa. Toiseksi, eräiden tieteellisten lähteiden mukaan naisista noin 20% on kykeneväinen emätinorgasmeihin yhdynnöissä, ja muut sitten saavat sisäpuolen koskettamisesta paljon laimeampia tuntemuksia. Stimuloidaanpa tuossa perinteisessä yhdynnässä sitten g-pistettä tai mitä, niin kuinkakohan moni onnistuu stimuloimaan niitä paikkoja pepun kautta, kun sen pisteen ja penetroivan ulokkeen välissä on aika paljon materiaa? Kuulostaa jotakuinkin yhtä kätevältä kuin hampaidenpesu nenän kautta.

Minusta olisi ihan rehellistä kertoa, onko naisella anaaliseksissä ilman yhdistämistä suoraan klitoriskontaktiin mitään mahdollisuuksia saada orgasmeja tai edes jotain sen suuntaista. Jos ei ole, niin sillä selvä, voihan sitä silti tehdä vaihtelun, kokeilun, toisen miellyttämisen tai miedompienkin nautinnollisten tuntemusten vuoksi ihan hyvin. Mutta harva asia on yhtä ärsyttävää kuin vääristelevä seksi-informaatio.

Totuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että se suorempi informaatio ei aina ole kaikista motivoivinta: ”– penetroitavan onkin opeteltava ymmärtämään, ettei normaalisti ulostamistarpeeseen viittaava sisäinen paine aina johda ulostamiseen.”

Siis: ”Jos asennoidut siihen oikein, se voi tuntua muultakin kuin ulostamiselta”. Tuskin maltan odottaa.

Toisaalta ostin juuri erään isohkon ja hyvin asialliselta vaikuttavan seksikirjan nimeltään Getting It On, ja siinä (niin kuin monissa muissakin lähteissä) monet naiset kertoivat tykkäävänsä anaaliseksistä tosi paljon. Lopulta kaiken lukemisen jälkeen joutuu siis kuitenkin myöntämään, että ei kai auta muu kuin valmistautua hyvin, kokeilla itse ja toivoa parasta.

Joissakin asioissa tosin haluaisi mieluummin vain tietää muiden kokeilujen tulokset, ettei itse tarvitse turhaan yrittää mahdottomuuksia. Anaaliseksiin liittyen haluaisin esim. vielä tietää, onko fanfictionissa paljon harrastettu scissoring oikeasti mahdotonta/hyödytöntä sulkijalihasten rentoutukseen, kuten joku homo joskus jossain väitti. En ehkä ole ihan valmis laskemaan niitä ficcejä enkä sitä homokommentoijaa luotettaviksi lähteeksi.

Julkista keskustelua, jeah

Kirjoitin jokin aika sitten seksivalistusta koskevan mielipidekirjoituksen otsikolla Seksivalistus kuuluu kaikille. Se julkaistiin tänään Opettaja-lehdessä, joten olkaapa hyvät ja lukaiskaa se joko lehden nettiversiosta tai politiikkablogini puolelta. Pointtina näin lyhyesti oli se, että koulujen seksikasvatuksen pitäisi olla nykyistä yhdenvertaisempaa niin, että siinä huomioitaisiin paremmin myös seksuaalivähemmistöjen tietotarpeet ja samalla myös ne heterot (=suurin osa), joka harrastavat muutakin kuin penetraatioseksiä.

Tavoitteita tulevaisuuden seksipolitiikalle

Tampereen vihreiden ja Tampereen vihreiden nuorten yhteistyönä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin 2.9. suomalaisen seksivalistuksen ja nuorten seksuaaliterveyden tilaa. Vaikka moni hoitaa asiansa hyvin, on ongelmiakin olemassa melko paljon. Niistä voi lukea tarkemmin alustuksestani:

Paneeli- ja yleisökeskustelussa käytiin läpi ongelmien mahdollisia syitä ja ideoitiin parempaa seksuaalikasvatusta. Melko yksimielisesti todettiin, että sitä tarvittaisiin ainakin lisää. Etenkin ammattikouluissa, joiden aikana monet lähtevät tutkimaan seksuaalisuutta aktiivisesti, on suuri tarve lisätiedolle.

Erimielisyyttä syntyi kuitenkin jo siitä, kuinka aikaisin seksivalistus pitäisi aloittaa. Toiset olivat sitä mieltä, että yläasteen alkupuolella aihe ei ole vielä kovin ajankohtainen, jolloin opetus voi mennä vähän hukkaan. Toisten mielestä seksuaalisuutta voitaisiin käsitellä jo ala-asteella, esimerkiksi kertomalla kehon kehityksen ohella itsetyydytyksestä. Itse pidän ideaa hyvänä, onhan aihe monille jo tuolloin ajankohtainen hyvin varhain. Seksuualisen itsetunnon ja itseluottamuksen kannalta varhainen tieto on varmasti tärkeää. Lisäksi pitää muistaa, että peruskoulun loppuun mennessä jo 22% nykynuorista on harrastanut yhdyntäseksiä, ja vastaavasti 17% heistä ei ole käyttänyt lainkaan ehkäisyä. Tietoa seksuaalisuuden turvallisesta toteuttamisesta siis tarvitaan.

Toisaalta kaikkia nuorten seksikäyttäytymisen ongelmakohtia ei voi ratkaista yksinään, vaan kyse on myös alkoholinkäytöstä. Itse uskon, että juuri tähän ongelmaan tarvitaan seksiä demystifioivaa valistusta ja muuta informaatiota, joka vähentää etenkin poikien suorituspaineita (esim. peniksen koon ja naisten nautinnon tosiasioiden suhteen).

Paneelissa esitettiin, että koulujen seksivalistuksessa olisi hyvä käyttää enemmän videoita. Tämä onkin yksi tapa helpottaa ongelmia, joita syntyy seksuaalisuutta ujostelevista opettajista. Näkemällä oppiminen voi olla hyvinkin tehokasta, ja se tuo vaihtelua pitkiin koulupäiviin. Tärkeää voi olla myös aidon seksin näkeminen. Netin pornotarjonnan ei pitäisi olla ainoa tapa nähdä, miten esimerkiksi yhdyntä tapahtuu.

Videot eivät kuitenkaan saa syrjäyttää elävän aikuisen antamaa seksivalistusta. Yksi hyvä menetelmä voi olla esimerkiksi anonyymisti valistustunneilla kirjoitetut laput, joihin opettaja sitten vastaa. Myös neuvontapuhelimista on hyviä kokemuksia. Tällaiset neuvontapalvelut olisikin syytä tuoda vielä lähemmäs nuoria tarjoamalla seksuaalisuuttta koskevaa neuvontaa esimerkiksi Skypen, messengerin tai muiden internetpalveluiden kautta.

Seksikasvatuksessa pitäisi myös korostaa enemmän vastuullisuuden hyviä puolia, eikä vain pelotella mahdollisilla ongelmilla. Esimerkiksi hyvin hoidettu ehkäisy antaa mahdollisuuden nauttia seksuaalisuudesta aktiivisesti ilman kipuja ja tautien paranteluun tuhrattuja taukoaikoja. Perusteellisella, ajan kanssa harrastetulla seksillä on myös tapana olla hätäistä tusinaseksiä nautinnollisempaa. Nuortenkin pitäisi saada sitä varten tietoja ja taitoja eikä opetella asiaa vuosia kantapään kautta. Nykyään valistus keskittyy aivan liikaa vain ehkäisyyn ja yhdyntään.

Yksi vakava puute seksivalistuksessa on myös seksuaalivähemmistöille tarjotun tiedon heikko tilanne. Valistus voi kouluissa olla olematonta, ja asiantuntijakin saattaa kysyttäessä vastata, ettei oikeastaan aihetta tunne. Se on katastrofaalista. Opettajille olisi pikimmiten annettava aiheesta täydennyskoulutusta. Yksikään nuori ei saa lähteä peruskoulusta kuvitellen, ettei saman sukupuolen välisissä seksisuhteissa tarvitsisi käyttää ehkäisyä.

Käytännön ratkaisuna nuorten ehkäsyongelmaan esitettiin, että kouluista tulisi saada ilmaiseksi kondomeja muutenkin kuin terveydenhoitajalta, jonka tapaamisen kynnys on melko korkea. Huolena tosin oli, että osa kondomeista päätyisi ilmapalloiksi tai muuhun sopimattomaan käyttöön, mutta ViNOn puheenjohtaja Heikki Sairanen esitti hyvän pointin siitä, että kondomeista pitäisi tehdä nuorille yhtä tylsiä esineitä kuin hammasharjoista. Alkuviihteen jälkeen kondomit menisivät siihen käyttöön, mihin ne on tarkoitettukin.

Nykyään ilmaista on klamydian hoito; jatkossa tulisi pyrkiä siihen, että seurauksien sijaan hoidettaisiin syitä. Jatkossa seksuualisuuden ongelmien syiden ja seurauksien havaitsemiseksi on entistä useammin kuunneltava aiheen asiantuntijoita: nuoria itseään.

Lopuksi voi todeta, että aihe herätti paljon kiinnostusta. Yhtä mieltä oltiin ainakin siitä väitteestä, että ”jotain tartteis tehdä”. Tavin ja Virnun yhteinen keskustelutilaisuus oli hyvä alku sen selvittämiseksi, mitä käytännön vaihtoehtoja voimme lähteä viemään eteenpäin.